Alallamme on vakiintunut käytäntö että tavarantoimittaja varaa oikeuden yli- tai alitoimituksiin. Tyypillisesti "varaus" on esim 10% alkuperäisestä tilauksesta. Tämä koskee tehtaita ja tukkureita ja sitä kautta loppujen lopuksi koko jakelukanavaa. Mistä tämä käytäntö johtuu?
Otetaan esimerkki: Talencolta tilataan 1000 ekokassia 1-värisellä painatuksella. Jos määrä painetaan jo tehtaalla, voi tehdas valita ompeleeko se tasan 1000 kassia vai hieman ylimääräisiä. Jos he ompelevat tasan 1000 ja painatus ja ompelu onnistuu ensimäisellä yrittämällä täydellisesti, niin silloin kaikki on hyvin, asiakas saa tasan tilaamansa määrän kasseja.
Todellisuudessa esim. painatus ei kuitenkaan aina onnistu ensimmäisellä yrittämällä täydellisesti. Värien ja asettelun suhteen saatetaan joutua hieman kokeilemaan miten päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Koska asiakkaan tilausmäärä saattaa hyvin olla laskettu pienimmän riittävän määrän mukaan joutuu tehdas varaamaan hieman ylimääräistä jotta asiakas saa haluamansa.
Ylijäämäkassien suhteen on tietenkin olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: hävittää ne tai toimittaa asiakkaalle. Lisääntyvän ympäristötietouden myötä lienee täysin mahdotonta ajatella että jokaisesta toimituksesta laitetaan tietty prosentti tuotteita roskiin. Puhumattakaan siitä että hävikki pitäisi joka tapauksessa kompensoida hinnoissa. Eli käytännössä tehtaalla ei siis ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin toimittaa ne asiakkaalle.
Vaikka tämä esimerkki kuvaa tehdastoimitettuja kasseja, on tilanne täysin sama jos kyseessä on tavallinen varastotuote.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita mielipiteesi tähän.